Svartholmin linnoitus

Posted on

30.6. Aamulla oli noussut sumu ja kun lähdimme liikkeelle, se ei ollut hellittänyt. Tämän takia ja vaihtelunkin vuoksi valitsin sisäväylän. Kaunissaaren pohjoikärjen tuntumassa sumu alkoikin hälvetä ja me suuntasimme luoteeseen Keihässalmea kohden. Sieltä puikkelehdimme Kyrksuddeniin, edelleen Abborfjärdeniä pitkin Klobbfjärdenille, Hästholmsfjärdenistä oli kierrettävä etelän kautta Björkholmenin ja Högholmeniin Liviisan väylälle. Syy kiertoon voimalan sillan mataluus, 3 metriä.
Svartholmen sijaitsee väylän itälaidalla.

Wikipediasta lainaus

Svartholman merilinnoitus on Loviisan edustalla sijaitseva merilinnoitus, jota rakennettiin Ruotsin laivaston tukikohdaksi sekä Venäjän vastaisen rajan turvaksi. Eversti Augustin Ehrensvärd suunnitteli sen säännölliseksi bastionilinnoitukseksi. Svartholman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748, ja se valmistui keskeisiltä osiltaan 1760-luvun aikana, mutta täysin valmiiksi se ei tullut koskaan.

Linnoitus näytteli merkittävää roolia Ruotsin laivaston tukikohtana Kustaa III:n sodan aikana vuosina 17881790. Svartholma siirtyi Venäjän hallintaan Suomen sodan aikana vuonna 1808, jolloin se antautui lähes taistelutta. Sotilaallisen merkityksensä menettänyttä linnoitusta käytettiin myöhemmin myös vankilana. Englantilainen laivasto-osasto räjäytti linnoituksen käyttökelvottomaksi Krimin sodan aikana vuonna 1855.

Museovirasto on restauroinut linnoitusta 1960-luvulta alkaen. Nykyisin linnoitus on suosittu matkailukohde.[2]


Saari on yllättävänkin pieni ollakseen linnoitussaari, mutta toisaalta strategisesti oivallisessa paikassa. Matkaa kertyi 26 nm ja aikaa meni 2h 35 min johtuen verkkaisesta matkanopeudesta, halusimme nauttia maisemista.
Saarella pari laituria, toisessa aisakiinnitys, ja yllätys, kolme venekuntaa tuli Kaunissaaresta meidän jälkeen yöpymään myös tänne

 

 

 

 

 

 

 

Satamamaksua ei ole mutta eipä ole fasiliteettejäkään, vain puuceet ja kahvila/ravintola.

 

 

 

 

 

 

 

Ja hienosti kajastaa Loviisan valot

Vaan tais ollakin laskeva aurinko?

 

 

 

Rekisteritunnustarrat veneeseen helposti ja näppärästi
Näillä rekisteritunnustarroilla täytät lain vaatimukset helposti. Liimaa vain veneesi kylkeen juuri sinua varten valmistetut rekisteritunnukset.

Share

Kaunissaari

Posted on

googlee892ee258d867175.html
29.6. Aamupalan ja kauppareissun jälkeen kohti Kaunissaarta navakassa vastatuulessa eli pientä töyssyä, aallon koko n metri.
Nuoruuden innossa meinasin ajaa ohi, luulin näet että satamia on kaksi, tai siis onhan niitä mutta sama ”sisäänkäynti”.
Laiturit hyvät, sähkö sisältyy maksuun, 18.- € kuten kaikki huoltorakennusten palvelut paitsi että saunaa ei ole. No, eilenhän käytiin.
Täytyy todeta; kaunista, johan nimikin sen kertoo. Upea kalastajakylä, pieni kauppa, kahvila ja ravintola. Lisäksi paikalliset myyvät useassa paikassa omia tuotteitaan.

Varhaisimmat merkinnät Kaunissaaren asutuksesta ovat 1560-luvulta. Silloin saari kuului kirkolle. Mutta oli saari merkitty jo 1400-luvun merikartoissa. Waghenaerin merikartassa vuodelta 1592 saaren nimi oli Puts fagre.  Saaressa oli kolme kalastustilaa, jotka autioituivat 1500-luvun lopulla.

Seuraavan kerran Kaunissaaressa oli asutusta vuodesta 1613 vuoteen 1617. Vuonna 1642 Kaunissaareen muutti perhe Virolahdelta, ja tästä lähtien saaressa on ollut jatkuvasti asutusta. Vain katovuosien ja sotien takia Kaunissaari on ollut hetkellisesti autiona. 1800-1900-lukujen vaihteessa asutukkaita oli noin 200. Nykyisin muutamassa talossa on ympärivuotisia asukkaita.

Kaunissaari on osa Suomenlahteen työntyvää harjua, joten ainoa itäisen Suomenlahden saarista, jossa ei ole kalliota.

Puusto on pääosin mäntyä; saaren eteläosassa on kulttuurivaikutteista, vehmasta kasvillisuutta ja paljon jalompiakin lehtipuita.

Ja oli sitten pikkasen isoja katajia 

En ollut ikinä nähnyt noin isoja, lähellekkään, missään

 

 

Saaren rannat ovat pohjois- ja itäpuolella hiekkarantoja. Parhaimmat hiekkarannat ovat itäpuolella.
Kävimme kävelyllä pariinkin otteeseen. On täällä kaunista.

 

 

 

 

Pihapiirit oli tosi hyvin hoidettuja, pikku kujat eritti talot toisistaan. Ei tää nyt enää niin hirveen iso kylä ole, että täällä eksyis, mutta paljon isompi mitä kuvittelin.

Ilmeisen paljon ns kesäaukkaita. Mikäpä tänne olis tullessa. Oma yhteisö jota turistit elävöittää runsaan kuukauden.

Museo oli myös näkemisen arvoinen. Kaikki tavarat oikeesti paikallisia, olihan täällä ollut niin paljon asutusta aikoinaan.

WP_001129

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näitä kalastajien pienempiä veneitä oli sit aikas paljon myös, olihan tällaisia aikoinaan pääasiassa käytetty  kalasterraessa.

 

 

 

 

 

Aikoinaan maapalloa on mittailtu ihan melkeinpä ”mittanauhalla”. Tämä mittausporukat kulki euroopan läpi Jäämerelle asti, tämän saaren kautta ja rantautuivat Pyhtäällä Suomen maankamaralle.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jopa venevajat, tai niinkuin Karjalassa sanottiin, venekuurit, olivat siistissä kunnossa.

Tänne on tultava uudelleen…..

 

 

 

 

Rekisteritunnustarrat veneeseen helposti ja näppärästi
Näillä rekisteritunnustarroilla täytät lain vaatimukset helposti. Liimaa vain veneesi kylkeen juuri sinua varten valmistetut rekisteritunnukset.

Share