Kohti Tammisaarta

Posted on

Läksimme ajelemaan aamupalan jälkeen ensin kohti etelää, päästäksemme Hankoon vievälle väylälle.
Keli näytti jo silloin merkkejä tuulen yltymisestä, vaikka ennusteet eivät olleet ihan sitä viestiä minulle antaneet. Tai sitten olin tulkinnut ne väärin.
Merikotkan pesän jälkeen väylä kääntyy kohti Hankoa ja samalla etelän puolelta aukeaa melkein saareton meri, vain luotoja suojaamassa ja sen huomasi.
Kulku muuttui mäkiseksi ja paikoin pomppuiseksikin.
Jyodyin pudottamaan nopeuden ensin 18 solmuun ja hetken päästä 16:sta .
Hanko ohitettiin puolilta päivin eikä se keli siitä parantunut.
Aallon korkeus oli metrin verran ja se yhdeksäs sit puoltoistanen. Sai siinä käännellä ja väännellä kapeikoissa jotka oli vielä kaiken lisäksi purkkaresta ”tukossa”. Oikeesti, välillä piti miettiä kunnolla että miltäs puolelta nyt mennään, vai joutuuko odottelemaan.
Muutenkin silmiin pistävän paljon purkkareta näillä leveysasteiia, yhtenä jonona, ei ois paljon karttaa tarvinnut, mennyt veneeltä veneelle.
Sitten kun käännyttiin pohjoiseen Tammisaareen vievälle väylälle, harveni veneetkin, mikä siinä Helsingin suunnasta tekee niin mielenkiintoisen, että melkein kaikki sinne tyrkkää.
Loppu matka olikin tasasta, senkun antoi mennä vaan.
Perille päästyämme menimme suorilta huoltohommiin, naftaa ja vettä tankkeihin ja paskat pois.
Laituripaikan valitsimme aivan rannan tuntumasta, läheltä huoltorakennusta, sähkö ja vesi myöskin ”nenän”edessä.
Kaupugilla käveltiin pariinkin otteeseen.
Illan kävelyllä keskityimme vanhaan kaupunkiin, jossa talot 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Kadut nimetty ammattikunnittain, liekö ammattia harjoittaneita asuneet niiden varsilla, vois kuvitella.
Kirkkoon emme päässeet, siellä oli joku konsertti, ja kuulemma taiteellisena johtajana Jukka-Pekka Saraste.


Luonnon antimia

Posted on

Vain muutama maili ajettuamme, onneksi hiljaista vauhtia, koska oli täysin plägä ja aurinko melkein pilvettömällä taivaalla, nähtii melko läheltä, Högharumissa, iso Merikotka, joka päivysti kalliolla meitä ja ulkomerta päin. On se iso ja uljas lintu.
WP_001429
Kun oli plägä, kokeilin veneen kulkua. Max kierrokset 3800 jolloin vauhtia 29 solmua, aika hyvin täydessä retkivarustuksessa, tankki puolillaan sekä kaksi ylimääräistä akkua.
Matkanopeudella 3550 rpm nopeus 26 solmua.
Kyllä plägässä on hieno ajella.
WP_001432
Päädyttiin Södra Benskäriin, jossa on upea Benskär Fladan. No, olivat muutkin sen keksineet, toki tilaa kaikille runsaasti, lähimpään veneeseen varmaankin pari sataa metriä.
WP_001441
Saari sijaitsee noin viisi mailia Helsingholmista suoraan etelään.
Olimme veneen neitsytmatkalla ensimmäisen yön juuri tuolla Hälsingholmissa, mukava pieni kalastaja-asumus, asuvat muuten ympäri vuoden siellä.
neitsyt matkassa
Illalla Madam kävi mustikassa, kertoi keränneensä tod näk elämänsä viimeisen puolilitraisen….
Minä ryskin katajien kimpussa, sainkin muutaman kivan oksan, kunhan tietäis niille käyttöä.
Kiinnitin aikaisemmin kuorimiani oksia, pari vessaan, pyyhkeille, ja yksi pentteriin, talouspaperia varten.
Kunpa vain olisi parempi silmä etsiä????
WP_001439
Illemmalla näin ison pöllön tai huuhkajan, lentävän vastakkaiseen saareen ja hetken kuluttua palaavan sieltä. Upea oli sekin ilmestys.