Kalarauta mutkalla

Posted on

Edellisellä kerralla, kun Madamen kanssa oltiin Bylandetissa ja kun se sotalaiva ajoi ohi tuoden isoja aaltoja, vahinko paljastui vasta eilen.

Kalarauta oli saanut siipeensä ja irronnut noin puolen metrin matkalta.

Vaarana ois ollut, että se ois ajossa läråättänyt vahingollisin seurauksin. Pahimmillaan se olis irrotessaan rikkonut ainakin potkurit jäädessää pyörimään solmussa niitten kanssa.

Tänään yritettiin korjata ajmalla keula luiskalla auton renkaan päälle, jolloin se irronnut pää olis ollut kuivilla ja oisin voinut liimata ja ruuvata se takas paikoilleen. Tulikin pieniä mutkia matkaan.

Eipä onnistunut renkaaseen ajo ekalla eikä tokallakaan kerralla. Vasta neljäs kerta saatiin sellaiseen asentoon, johon olin suurin piirtein tyytyväinen. Mutta mutta. Eipä näkynyt raudan päätä missään.

Vene takas omalle paikalleen ja kameraa kotoa hakemaan.

Kun pääsin takas satamaan, aattelin ennen kuvauksia vilkasta luiskaa ja siellähän se rauta pohjassa köllötti.

Sieltä sit kaveri, jolla ei ollut kenkiä jalas, noukki sen ylös

 

Oli mennyt sit pikkasen mutkille.

Ilmeisesti se auton rengankaan kitka oli liikaa raudalle, joten se ei noussutkaan veneen mukana yläilmoihin??  Ja kun useemman kerran yritettiin, työnsi renkas sen lopulta kokonaan irti.

Toi suora osuus oli viimesenä kiinni, kuvan alaosassa.

Toisaalta, ehkäpä näin oli parempi, koskaa muutoin ois joutunut nostattamaan koko veneen ylös. Nyt ei tarvi. Pärjätään tää kesä ilmankin, pitää vaan rantautuessa olla varovainen.

Keväällä sit uus rauta pohjaan ja paremmin kiinni.

 


Otsalamput alk. 2,95€

Share

Vaihteeks Kaparen

Posted on

Parina viime vuonna kalenterista ei löytynyt yhteistä päivää merelelle menoon Tonin kanssa, vaan nyt löytyi.

Puolipilvinen päivä ja tuultakaan ei kuin nimeksi, suuntasimme ulkokautta Kapariin.

 

 

Poijuun kiinnitys sujui kertalinttuulla, Tonilla oli hyvin hallussa poijuhaka, samoinkuin siitä kipittäen keulaan ja maihin.

Esimerkillistä toimintaa.

 

Saaressa ei vielä ollut muita, mutta eipä mennyt kauan, kun tuli.

No, he eivät häirinneet meitä ja käsittääkseni mekään ei heitä. Oli vähän erikoinen porukka.??

Siinä riitti sitten pikkumiehellä, Otsolla, ihmettelemistä, Tonin 3v poika.

 

 

 

Tulee kuvasta mieleen Veikka.

Samalla lailla tutkaili murkkujen menoa.

 

 

 

 

 

 

 

Puunhaussakin oli kovasti apuna.

 

 

 

 

Saarikierroskin meni nuorelta mieheltä hyvi, mielestäni jopa yllättävän hyvin.

Grillailtiin makkarat ja jälkkäriksi paistoin letut.

 

 

 

Iskä pikkasen jeesa pilkkomisessa.

Muuten oli poika oma-alotteinen, ei pal apuja tarvinnu.

 

Ja sai paistajakin pari lettuu.

 

 

Share