Kinkun uusi elämä

Posted on

Saatoin antaa meidän Joulukinkulle uuden mähdollisuuden ja sitä myöden uuden elämän.

Helppoahan se tietenkään ei ollut.

Ensin piti käydä kaupassa. Sekään ei ollut helppoa. Parkkitalo, missä yleensä käymme, oli täynnä. Toiseen päähän Omppua ajettuamme, menimme ensin väärään paikkaan, oli lastauslaituri. Siinä käännyttäessä, oli pari kokkipoikaa tauolla, tupakilla, ja ne jo enteellisesti pyörittelivät päitään, ikään kuin olisin tajunnut, että älä käänny tänne. Enpä siis tajunnut, joten uukkari siellä. Onneksi oli sen verta iso alue, ettei tarvinnut peruutella. Siitä kun sain keulan kadulle pöin, olikin kyltti edessä, joka kieltää haluamaamme kulkusuuntaan kääntymisen, eli tässä tapauksessa vasemmalle. Leikin, etten huomannut sitä, vaan käännyin ja kolmen-neljän kymmenen metriä eteenpäin, päästiin oikeeseen sisäänajoväylään. Saatiinkin sitten kiertää aina neljänteen kerrokseen asti, ennen kuin vapaa ruutu löytyi.

Otin valokuvan, en autostamme, vaan paikasta, mihin se jätettiin. Täällä jos unohtaa paikkansa, saapi ettiä sitten ihan pikkasen aikaa. Samalla päätin, että toivottavasti muista, etten koskaan tule Ompuun tällaiseen aikaan. Tämä siis eilen, aaton aattona klo 13:30 tai jotain.

Saatiin ostettua hernepussi ja savukylkeä. Siispä herneet likoomaan.

 

 

 

Tuollainen puolen kilon verran oli kinkkua jäljellä, joka sitten piti sen palvatun kylkipalan seuraksi sinne herneiden sekaan pilkkoa.

 

 

 

Palvattuun possuun tietysti piti tuota mustunutta, anteeksi, tummunutta pintaa tietysti jätää, siinähän se paras savun maku on, mutta liiat läskit otin pois, linnuille aattelin viedä.

Juu juu, tiedän ettei suolan takia sain niille antaa, mutta annan kuitenkin.

Ei tämäkään mitään helppoa ole. Koko ajan saa varoa, ettei sormista irtoa mitään ylimääräistä, saati joutuis vielä rokkaan. Kuinkahan monta sormea tämänkin joulun jälkeen on leikelty.

 

Se rupee kohta rokalta näyttämään, nyt on semmoset kas- kakspuol tuntia kiehunut, ennen lihojen lisäystä

 

 

 

Tässä rupiaa olee jo aika valmista.

 

 

Ja hyvää tuli tälläkin kertaa.

Kyllä kinkulle pitää antaa uusi mahdollisuus.

 


Perjantaiaamu

Posted on

Aamulla saavuimme Krasnojarskiin. Taas oli iso joki ja aika, vaikka olikin aamu, Tuborgin.

  • pe  4100 km (58 t) Krasnojarsk (Красноярск)

Kaupungissa on laivanrakennus-, kone-, puunjalostus-, nahka-, kemian- ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi tuotetaan alumiinia. Kaupungin läheisyydessä Jeniseissä on suuri vesivoimala, joka on yksi maailman suurimmista. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin siirrettiin runsaasti teollisuutta Neuvostoliiton Euroopan puolisilta alueilta.

Metsikkö muuttui vähitellen Siperian lehtikuusivaltaiseksi.

Tästä eteen päin olikin vuoristossa luikertelua, joten juna eteni paikoin aika hitaasti. Välillä oli niin pilvistäkin, ettei nähnyt oikein mitään. Ilmeisesti oltiin paikoin sen verta korkeella.

 

Taišet (ven. Тайше́т) on kaupunki Irkutskin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Birjusa-joen varrella 670 kilometriä Irkutskistaluoteeseen. Kaupunki on Taišetin piirin keskus. Sen kautta kulkee Novosibirskin ja Irkutskin välinen valtatie M53 sekä Siperian rata, josta haarautuu Baikalin–Amurin rautatie ja Abakaniin johtava rata.

Paikkakunta on syntynyt vuonna 1897. Rautatien, maantien ja jokiyhteyden ansiosta siitä kehittyi huomattava kauppapaikka ja hallinnollinen keskus. 

5190 km (76 t) Irkutsk (Иркутск) ohitettiin , sen kummenpia muistoja. Sumu jatkui.

Laskeutumisen Baikalin rannoille sen sijaan muista hyvin.

Sadepilvien seasta alkoi Baikaljärvi näkymään.

Rata kulkee aivan järven rantoja pitkin.

Suurin yllätys oli kuitenkin saapuminen Slju djanka kylään. Ensimmäinen kylä missä oli asemakaava ja taloissa muutakin väriä kuin harmaata. Maatushkoilta ostettiin leipää ja juureksia, ruuat kun eivät olleet muuttuneet mihinkään

5310 km Slju djanka (Слюдянка)

Ja viimeiset Tuborgit nautitiin kauniin kylän asemalla, tosin emme ulkona, koska juna ei tässä kauan pysähtynyt.

Siitä etiäpäin saatiin nauttia kauniista maisemasta. Ikimuisoinen pätkä tätä matkaa.

 

 

Baikalsk (ven. Байка́льск) on kaupunki Itä-Siperiassa Irkutskin alueella Baikaljärven lounaisrannalla ja sijaitsee Siperian radan varrella, 162 km Irkutskista idän suuntaan.

Baikalsk perustettiin 1961, kun sinne alettiin rakentaa suurta sellutehdasta. 

Baikaljärvi tai Baikal (ven. О́зеро Байка́л, Ozero Baikal) on Venäjällä, Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi.  Järven pinta on 456 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Baikaljärven suurin syvyys on noin 1 642 metriä. Baikal on Aasian toiseksi suurin järvi ja se on tilavuudeltaan maailman suurin makean veden järvi, ja se sisältää yli viidenneksen maailman sulan makean veden yhteismäärästä. Baikaljärvi liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Baikal on myös maailman vanhimpia järviä. Baikaljärvi muotoutui vanhasta hautavajoamasta, ja on siksi pitkä ja kapea. Baikaljärven eläimistö on muotoutunut erilaiseksi kuin muualla. Sieltä tunnetaan yhteensä 2 500 kasvi- tai eläinlajia, joista reilusti yli puolet on kotoperäisiä.

Vähän matkaa Baikalin kaupungista eteenpäin, nähtiin asia, jota minä en ainakaan ole koskaan Suomessa nähnyt.

Bussi oli juuttunut mutavelliin ja oli melkeinpä ”mahaansa” myöden siinä. Matkustajat olivat ulkona ja yrittivät työntää bussia pois siitä liejusta. Meneehän se matkanteko noinkin, aateltiin me. Ja toisaalta. jos et auta bussia pois siitä liejusta, ei matkakaan etene. Minkäs teet. Ai niin, työnnät…..

Tien kunnosta kertoo hyvin se, että Pekka ei olisi noissa olosuhteissa omalla traktorillakaan mennyt ajelemaan tuonne, puhumattakaan bussilla.

Sitten rata alkoikin kääntyä kohti sisämaata ja Baikal jäi taaksemme.

5640 km (83 t) Ulan Ude (Улан-Удэ) haarautuu Mongooliaan menevä rata ja toinen, se jolla alun alkaen piti mennä, jatkaa Vladivostokkiin, Mantsuriaan. Jäipähän kukkulat näkemättä.

Ulan-Ude sijaitsee Siperian radan varrella. Sieltä on rautatieyhteydet Irkutskiin, Mongolian Ulan-Batoriin ja Tšitaan, joiden kautta liikennöidään edelleen suoraan MoskovaanKiinaan ja Vladivostokiin. Kaupungissa on jokisatama ja lentokenttä.

Työkalut, koneet ja tarvikkeet kotiin