Kolmas päivä Kosovossa

Posted on

Aamulla lähdettiin käymään museossa, joka oli talo, jossa joku perhe oli asustellut aikas kauan. Kun oli alueella alkanut tulla poliittisesti epävakaat ajat, oli koko porukka, tässä tapauksessa 35 henkilöä, lähtenyt pakosalle Turkkiin. Ja vuosi oli ollut 1956. Tämä oli ainut hyvin säilynyt tuon sjan talo ja sitä oli tietty pikkasen entisöitykin.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia olivat esim pesuhuone lämmitettävine vesineen sekä lämmotysjärjestelmä ylipäätään. Kyllä ovat olleet kekseliästä porukkaa. Kuvia tulleepi kun kotia pääsen.

Tuota punasta ku klikkaa, saapi lisäklikkauksella kuvii

Loppupäivänä kuhan kierreltiin ja ihmeteltiin lähitienoota ilman sen kummempaa määrän päätä.

 

Ruuan hinta ravintoloissa edelleen meikeläisittäin halpaa, joten inflaatio ei ole näin lyhyessä ajassa muuttanut sitä.

Muutenkin hintojen seurailu helppoa, kun käyttävät euroja, vaikka ei olekaan EU-maa.

Ja lämmintä on, 25-26 astetta.


Toinen päivä Pristiinassa

Posted on

Hotellimme aamupala on ihan perus ok.

Sillä jaksaa pitkälle iltapäivään. 

Siinä sitten mahat täynnä lähdettiin aivan vieressä olevaan museoon.

Juurikin remontoitu rakennus tarjosi Kosovon historiaa kuvin ja esinein. Lisäksi alueelta tehdyistä kaivauksista oli koostettu hieno videoesitys.

Oikealla kuva museosta öyvalaistuksessa.

Nykytekniikalla oli tehty rakennuskopleksesta havainnekuvituksia, miltä ne ovat oletettavasti aikoinaan näyttäneet. Upeaa oli katsella.

Kosovon historiasta paljonkin katsottavaa, joka avasi ainakin minun silmät apposen auki tapahtumista.

Etenkin sota Serbian kanssa oli aiheuttanut valtaisan pakolaisliikkeen.

 

 

Osa näistä asesta, miekoista sekä tikareista olivat aika vanhoja.

 

 

 

 

 

Tämä työ pysähdytti.

Se on tehty niiteillä.

Piti oikeesti mennä aivan nenä kiinni, että tajusi jutun.

 

 

 

 

 

Kaiken kukkuraksi tämä kaikki ilmaiseksi.

Niittipyssyn kuva olikin sivussa, ettet heti huomaisi sitä ja ”paljastaisi” jujua.

Siitä jatkettiisoppeillen niin kaupoissa kuin basaarialueella. Täällä on oikeesti kaikki halpaa.

Matkalla takaisin hotellille käytiin kaffella ja limulla. Meinattiin pyörtyä,  kun lasku pyydettiin ja satiin. 1 €. Siis kahvi ja limu. Pöytiin tarjoiltuna. Huh heijaa.

Vieläkin jäljellä, tosin vähän, sodan jälkiä. Hyvin ovat saaneet korjattua paikat.

Nuo bussit olivat kivan näköisiä. Niiden liikkeistä, linjoista eikä pysäkeistä ottanut Erkkikään selvää, puhumattakaan Kippari ja Madam, joten tyydyimme apostolin kyytiin.

Pienen huilin jälkeen lounaalle lähistön kuppilassa ja sit semmoset rapiat 10 000 askelta kiertelyy ja katseluu. Madam osti lenkkarit ja mä pari t-paitaa.

Olivat juuri saaneet valmiiksi katedraalin, nimeä en muista, mutta upea oli pytinki, Kyllä kirkoilla on rahaa.

Lämpöä viel kuudelta illalla kappo-kelin verran.

Nuo terassikahvilat olivat upeita ja edullisia piipahtaa kaffelle ja jädelle, kun jalat tartti pienen lepohetken.

 

 

Pääsääntöisesti suht siistiä, mitä nyt sivukujilla roskia. Lisäksi sivukujilla aika rötisköjä taloja vielä, mutta selkeesti yrittävät korjata tai uudisranentaa minkä talous antaa periksi. Onhan tämä kuitenkin yksi euroopan köyhimmistä maista, että siihen nähden kaikki ok. Muistee vaikka Tallinnaa vielä kymmenen vuotta sitten, miten oli rötisköitä heti sataman vieressä.

 

Illalla löydettiin hyvä ravintola. Musiikki oli ehkä pikkasen turhan kovalla mutta ruokalista oli monipuolinen, joten jäätiin. Madan otti kanaa ja minä pihvin. Annokset isoja ja todella hyviä. GizziGrill oli todella käynnin arvoinen. Paikallisittain ei ehkä ihan halvin,  mutta meikeläisittäin halpa, n 25 € juomineen. Yksi parhaista pihveistä ikinä.

Kyl nyt kelpaa täyden mahan viereen köllähtää.

 

Vielä on nähtävää paljon.