Veneilyä ja eräruokaa luonnossa

Posted on

Mistähän tulikin mieleen ,minkälaisii ruokii sitä on tullu tehtyä tuolla retkiolosuhteissa.

Peruslähtökohtana pidän yleensä aina tuoreet raaka-aineet, silloin kun se vaan on mahdollista. Ja myöskin noudatan isäni ohjetta: -Muista perimämme. tääl on aina syöty juureksia ja paljon. Lisättynä kauden muilla tuotteilla.

 

 

Halpoin tapa varsinkin useammalle, on tehdä jokaiselle tommonen nyytti. Sinne voi laittaa melkein mitä vaan.

Tässä tapauksessa ”nopeasti” kypsyvät tuotteet, kesäkurpitsaa, kukkakaalia, tomaattia ja taitaa olla jotain juustoo laitettu nestetasapainoa yllä pitämään. ’pitää sinne muutenkin lurauttaa pikkasen vettä, ettei pala pohjasta.

 

Ja samalla voi vaikka savustaa.

Ja tonne laatikkoon voi laittaa melkein mitä vaan, ei sen aina tarvi olla kalaa.

Itse asiassa, savustan paljon useammin muuta kuin kalaa. Broileri yksi suosikkini. Koipina tai vaikka kokonaisina.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kanantissit voi helposti myös halserissa laittaa, ei tartu kiinni käännettäessä nuotioritilään, tupaa meinaan yleensä olemaan aika kuuma se ritilä.

Nyyttien tekoon voi sit osallistua koko porukka, vieraita myöten, niin ei jää itelle kaikki hommat.

 

Ja saattaapi se olla osalle porukkaa elämänsä kokemus, eivät monetkaan ole retkioloissa edes kuvitelleet voivansa tehdä tällaista evästä.

 

 

Jotta tämä kaikki on mahdollista, anna vieraittesi luulla, että he itse saivat päättää, kuka teki mitä ja koska ………


Nämä palaverit kannatta jättää, jos mahdollista, itseltä pois, vedoten vaikka kipparin kiireisiin. Ei sellaista kukaan uskalla kyseen alaistaa.

 

 

 

Joskus voi kaikki laittaa halsteriin ja ootella. Toki, silloin on suotavaa, että tietää suurin piirtein kypsymisajat eri tuotteille.

 

Koska broisku koivet on suht edullisia, tulee niitä aika paljon kesällä grillailtua eri lisäkkeiden kanssa, siinäkin vain mielikuvitus on rajana.

 

 

Isojen herkkusienten täytteeksi juusto käypi oikein loistavasti ja ihan ite saa päättää, onka valko- vai sinihomeelta maistuvia.

 

 

Noi avokadot, nene vast herkkuja ovat, ei ole pakko olla viel ees ”kypsiä” ennen grilliin laittoa, kyl ne siel kypsyy.

 

 

 

 

Ja jotta saapi hyvän mielen ruuan päälle, voi kunnon pakkikahvit tehä.

Toi pakki on tos ikään kuin oottamas puruja sekaan.

 

 

  

Onneksi näissä meidän Espoon lähisaarissa on niin puut kuin keittokatokset, voi vaikka huonommassakin kelissä pöperöö tehä.

Pienillä puilla saa hyvin säädeltyä, onko uuni kaks vai kolmesataa astetta lämmin. Tämmöseen isoon uuniin törmättiin Viron Saarenmaalla.

 

Joskus kyl keitetään vaik potut veneessä, muuten suositaan notskiruokaa.

 

Maisemat voi ruokaillessa olla vaik tällaiset.

 

 

 

Onneksi tällaista apulaista ei hirveesti tarvi yllyttä tuomaan puita.

Mikäs sen parempaa alkuillasta, kun letun paisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeset kuvat Bylandet’ista.
Osallistu mielipidetutkimukseen ja ansaitse palkintoja!


Tee edullisempi sähkösopimus 2 minuutisssa tästä
 
Tutustu laajaa ja monipuoliseen uistin valikoimaan!
Valikoimasta löydät yli 250 erilaista ja yli 1000 eriväristä uistinvta!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 2 = 2