Kolmas päivä Moskovassa

Posted on

Onneksemme oltiin varmaankin edellisen illan jäljiltä vieläkin vähän ”järkyttyneitä”, joten ei ollut kankkusta.

Siispä kaupungille tutustumaan nähtävyyksiä.

Edelleenkään emme haikailleet bussilinjoja, vaan taxi kyyditsi kun vaan kartasta osoitti kohteen. Kieltä emme vieläkään olleet oppineet, joten tuo elekieli toimi parhaiten.

Yliopistoalue oli aikas iso, meikeläisittäin.

Ja koska oli pyhäpäivä, aika hiljaista oli.

 

 

 

 

 

Pääsisäänkäynti juurikin yhtä mahtipontinen kuin vain voi kuvitella.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tietenkin Punainentori oli ihan pakko nähdä. Ja Kremli.

Mousuleumiin oli aikamoinen jono, joten emme vaivaituneet edes yrittämään.

 

 

 

 

Jostain syystä emme käyneet kokeilemassa kirkon ovea, olisko auki ollut?

En jaksa muistaa moiseen syytä.

 

Nyt autenttista filmimateriaalia kuvattuna 8mm kaitafilmille ja ennen julkaisematonta.

 

Tuossa aika lähellä oli valuuttabaari, siis hotellin ravintola, jossa kävi maksuvälineenä vain dollarit.

Kävimme muutamat gin-tonikit nauttimassa siellä.

Baaritiskillä ruvettiin juttelemaan parin amerikkalaisen liikemiehen kanssa. Olivat olleet jo jonkin aikaa Moskovassa, jotain kauppoja yrittivät tehdä Venäläisten kanssa, mutta eivät selvästikkään olleet yhtään kartalla, miten tässä maassa pisnestä tehdään. Olivat vain yrittäneet päästä johonkin byrooseen neuvotteluun tuloksettomasti useampaankin kertaan. Sen verran mekin tiesimme, että näiden, venäläisten,  kanssa pitää ryypätä ilta illan jälkeen, ennen kuin mitään tapahtuu. Jenkit eivät olleet edes käyneet muissa ravintoloissa kuin tässä hotellin kuppilassa. Puhumattakaan, että olisivat ”ulkoilleet” mahdollisten pisneskumppaneiden kanssa. Meillä oli sellainen käsitys, että täkäläiset eivät edes päässeet tähän baariin. On siinä jenkkipojilla opettelemista, aateltiin me.

Tässäpä paikallinen pikaruokapaikka.

Päivällä käytiin joku pikku keitto syömässä ja illalla sit etsittiin taxikuskin suositusten mukaan kunnon paikallinen ruokapaikka. Taktiikka toimi varsin hyvin. Saatiin mahat täyteen hyvää paikallista ruokaa halpaan hintaan.

 

Illalla tultiin takaisin tähän hotelliin, alakerrassa kun sattui olemaan yökerho. Nyt oli sitten meidän pisneksenteon aika. Otettiin mukaan se taskulaskin ja kun viinuri toi tilaamamme gin tonicit, oli jo laskin valmiina päydällä. Kaveri vilkaisi kapinetta ja näppäilin satasen näyttöön.  Viinuri lähti pois nähdessään numerot. Me aateltiin, että tässäkö tää kaupanteko oli, Eipä ollut, oltiin hätäisiä. Tarjoilija toi toiset ginit, viittoili laskinta ja kun nostin sen taskustani pöydälle, näpytti siihen 50. Minä vuorostani 90. Ja niin päädyttiin 75:een. Kaveri otti laskimen, ja hävisi. Me kerettiin jo syödä tilaamamme ainakin kahdet kaviaarit ja 200 gr vodkat, sekä chatobrianit ja miettimään, että siinä meni laskin. Eipä hätiä mitiä. Viimein viinuri tuli takaisin, olisko ollut paperipussiin  sullottuna ryppyisiä ruplan seteleitä. Sitten vasta tajuttiin, että kaveri on varmaan kiertänyt koko hotellin läpi lainaten kaikilta vastaan tulevilta ruplan tai pari. Summa vastasi varmaankin heikeläisten parin kuukauden ansiota.  Me saatiin rahamme ja mahamme täyteen, jälleen kerran.

Oltiin kämpillä ajoissa, olihan seuraava päivä tärkeä. Oli maanantai.

Hemmottele rakastasi Sanoman Joulukarusellilla!

 

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

63 − = 60