Moskova saa jäädä

Posted on

Tiistai koitti. Me pirteänä toimistoon. Käskettiin tulemaan iltapäivällä uudelleen.

Siis vielä piti kärvistellä monta tuntia, ennenkuin saataisiin selvyys, päästäänkö vai ei.

Vai joudutaanko iltajunalla takaisin Suomeen.

Tilannehan on alusta alkaen ollut kimurantti. Meillä on ollut vain transit-visa. Tarkoittaa, että voidaan matkustaa Venäjällä, mutta ei saada yöpyä, muutaaalla, paitsi liikkuvassa junassa.

Siksi paikalliset viranomaiset olisivat lähettäneet meidät takaisin Suomeen odottamaan seuraavaa junaa. Mutta lähetystö pelasti meidät. Koska asuimme lähetystössa, se on ikään kuin Suomi. Tai tulkitaan Suomen alueeksi.

No nyt tuo tie on käyty loppuun. Eli jos ei papereita, niin kotimaa kutsuu.

Päätettiinkin, että jos näin käy, menemme suoraan Seutulaan ja ensimmäinen kone, joka lentää pohjoismaiden ulkopuolelle, lennämme sillä mihin ikinä sit lentääkään.

Siinä saapi patsaskin, toivottavasti, haikeena muistella Suomi-poikien vierailua.

 

Näitä miettiessä, lähdettiin kylille. Mentiin semmoseen valtavaan tavarataloon. Isompi kuin Stokka.

Hyllyt notkuivat tyhjyyttään. Siellä, missä sattui olemaan jotai, oli porukkaa sitten heti helvetisti.

Systeemi toimi seuraavasti:  Ensin otit selville, mitä aiot ostaa, saako tuotetta eli riittääkö sitä ja mitä se maksaa. Sitten näillä tiedoilla jonotat kassalle, maksaaksesi tuotteen ja vasta sitten pääsi tiskille jonottamaan, mistä tuotteen saattoi saada. Pikkaisen meinas hermo mennä. Nyt en valitettavasti muista, mitä jonotettiin.

Takaisin lähetystöön.

Meille vielä kertaalleen teroitettiin Suomen valtion kantaa asioidemme hoitamiseen, mikäli jotain sattuisi. Siis eivät vieläkään aikoneet ottaa mitään vastuuta meistä. Eipä meistä muutkaan ihmiset hirveesti vastuita kanna, lukuun ottamatta omia vanhempiamme.

Saatiin jatkoaika Venäjän viisumiin sekä Mongolian viisumi. Kyllä Lyyralle oltiin kiitollisia.

Matkaevääksi käytiin hakemassa Tuborgin tölkkiolutta keissi. Koska sitä sai vain valuuttakaupasta, hinta oli aika suolainen.

Juna lähti ajallaan, olisko ollut klo 19:30.  Asemia on monta, mutta tämän Yaroslavsky Station.

  • Trans-Mongolian rata haarautuu  Irkutskin jälkeen ja kääntyy kohti Pekingiä kulkien Ulan Batorin kautta.

Tämä tiistaina lähtevä juna on Kiinalainen, mutta vaunussa oleva palvelija oli venäläinen maatushka.

Tätä katselua riittä nyt kuudeksi vuorokaudeksi.

Alun alkaen meillä oli ostettuna I-luokan lippu, mutta syystä tai toisesta, saatiin tavallinen neljä hengen osasto. Mutta kun juna nytkähti liikkeelle, jäätiin ihan kahdestaan, ei tullut lisää porukkaa. Aateltiin, kävipä taas Suomi-pojille mäihä. Kestääköhän tämä tuuri koko reissun??

Se selviää aikanaan.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

54 − 51 =