Toinen päivä Huessa

Posted on

Aamupala oli runsas. Buffasta sai valita melkein mitä vaan, äyriässalaatista nuudelisoppaan. Ja tietenkin kokki kyselee munakkaan tai paistetun munan määrää. Ainut puutos: jugurtti. Ehkä me kestämme sen.

Ravintolasta upeat näkymät joelle.

Kalusto sekoitus rotinkia ja entisajan loistoa.

 

 

 

 

Huomiselle ostettiin ohjattu koko päivän kestävä kiertomatka oppaan kera. Saa ehkä enempi kun itekseen kiertelisi.

Mahat täynnä tutustumaan kaupunkiin.

 

 

 

 

 

 

Katosta riippuvia japanilais-kiinalais-vaikkutteisia koristeita, ilmeisesti diskon katosta.

Katukuva hyvin sekalaista arkkitehtuuria?

Kävimme kuitenkin kääntymässä huomisen kohteen ulkopuolella, kun ei viitsitty maksaa sisään pääsymaksua, se kun sisältyy siihen reissuun.

On vesiestettä ja tykkiä. Kyllä on vihulaisen ollut vaikea yrittää tänne tulla.

En hajuakaan, mitä tämä puussa oleva koristus tarkoitti, mutta tulipahan otettua kuva kuitenkin.

Joella oli oikeen merimerkit.

On siina helppo ajella, kun ei tarvitse kuin punaisen ja vihreän välistä puikahtaa. Vois pojilla mennä pasmat sekaisin, jos meitin saaristoon keppihelvettiin tuotaisiin.

Tämmösillä vehkeillä nää ajelee.

Oikeanpuoleinen on ”turistibussi” ja toi toinen tais olla ihan perhejahti??

Paikallisen ravintelin tiskinurkkaus ei herättänyt meissä hirveetä luottamusta astioiden puhtaudesta. Onneksi ei joka ravintolan vastaavaa tilaa pääse näkemään, vois jäädä pöperöt syömättä.

Semmoset 5-6 km lenkki ja sit altaalle löhöilemään.

Altaalla löhöilyn jälkeen, kävimme pienellä välipalalla, aivan periferiamme vieressä pienessä ravintolassa.

Tällaiset maukkaat kasvisruuat maksoivat pari € kappaleelta.

 

Palattuamme, vaihdoimme respassa rahaa, melkeimpä samaan kurssiin kuin kentällä, eli ihan ok.

Samalla varattiin bussiliput maanantaiksi Hoi An’iin. Matkaa on n 60 km ja maksaa karvan alle 4 € per nuppi. Hakevat hotellilta ja tod näk vievät hotellille, Hoi An’issa.

Nyt pieni huili, ennen illalliselle menoa.

Illalla liikenne rauhoittuu, mutta jotakin poikkeavaa omaamme nähden:

Perjantai-illan kunniaksi, olivat sulkeneet joitakin katuja liikenteeltä, joten sai rauhassa kävellä ja etsiä ruokapaikkaa. Sellainen löydettiinkin, aika läheltäkin.

Osoittautui varsin hyväksi valinnaksi.

Tosin ehkäpä pikkaisen hinnakkaaksi, paikallisittain ajateltuna.

Mutta olihan pöydissä oikeat liinatkin.

Kolmen lajin ja minun yhden ylimääräisen annoksen ja Madamen viinilasillisen kera, lasku oli huikeat 775 000.- Dongia eli n 30.- €. Ei ole paikallisilla tällaiseen useinkaan mahdollisuutta, keskiansio kun on 250-300 €/kk.

Seinillä vilisteli pieniä geggoja, tai mitä lie. Jättivät meidät kuitenkin rauhaan.

 

 

 

 

 

 

 

Naapurikuppilassa oli bussi hilattu yläkerran terassille. Kiva yksityiskohta.

Masut täynnä kämpille ja pehkuihin. Aamulla pitää nousta jo seiskalta palalle, tulevat hakemaan kasilta sille turneelle.

Pysykää kanavalla.

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

50 − = 42