Venehommia

Posted on

Hyvin oli Sarza talvehtinut. Masi tuli jeesaamaan, kun yksin vähän hankala saada pressua pois.

Varsinkin sen pressun taittelussa säilytystä varten, tarvitsee apuja.

Kehikkokin oli pysynyt ehjänä, kun olin alkusyksystä kerran käynyt korjailemassa.

Vuodenaikaan nähden lämmin huhtikuu auttoi aikaistamaan pesua ja vahausta, johon sain apuja vanhimmalat pojaltani.

Puhdistusta helpotti edellisen vuoden hyvä vahaus.

Ja hyväksi havaittu, halpa Bilteman vaha, joka pärjäsi muutama vuosi sitten venelehdenkin testissä hyvin.

Näitä on sitten kahta melkein samanlaista, joten jos meinaa hommata, kannattaa olla tarkkana, kumpaa ottaa hyllystä. Tuo viimeinen numero on kakkonen. Se toinen ei ole läheskään yhtä hyvää.

Pitihän se pilssikin puhdistaa remontin jäljiltä.

Tuolla olikin melkoisesti niin öljyä kuin glygoolin sekaista vettä.

Samalla tuli noitten hanohen tihkuvuoto korjattua vaseniililla. Tivisteethän niihin uusin muutama vuosi takaperin.

Pientä parantelua tein myöskin, lähinnä aluksi uimatasolle.

 

Tuo on Eva-teak-mattoa. Jonkinmoista liuottimiakin kestävää ”muovi”mattoa, jossa on 3M liima puhjassa. Pahvista sapluunat, leikkaus ja liimaus. Toki alusta eli liimattava pinta piti putsata huolella. Nyt ei enää ole liukas edes märkänä, niin kuin aikaisemmin oli.

Ja on vielä aika hyvännäköinen, ainakin omasta mielestä.

Varsinaisen kannen pesun ja yläosien vahauksen jätän laiturihommiksi. Täällä kentällä kun nokipöly on hirveä. Lämpövoimala on vuosien saatossa päästellyt nokea aika paljon. Lisäksi rekat, jotka toivat hiiltä poltettavaksi, päästelivät pölynsä tielle , joka siirtyi osittain sitten meidän veneilijöiden iloksi ja riesksi.

 

Jotenkin hermo meni tuohon pölyyn, joten kiirehdin vesillelaskua. Alun perin olin sopinut, että joko Vapun päivänä tai sitten seuraavana maanantaina, mutta käyttämäni kuski soittikin nyt Vapun aattona, eli tänään, sopisiko laskea vene. Pikkasen töpinäksi meni, mutta sain kuin sainkin hommat siihen malliin, että se onnistui. Tosin, kauhea kaaos sisällä.

Niinpä auringon paisteessa Sarza pääsi veteen.

 

Pieni koeajolenkki ja kaikki toimi kuten pitikin.

Uuden J5-potkirit tosin eivät ihan nostaneet nopeutta viimekesäiselle tasolle, jäi solmun verran, mutta sittenhän se paremmin näkee, kun tankit ovat täydet ja kaikki retkivarusteet veneessä.

En ole ikinä ennen saanut venettä huhtikuun puolella veteen.

Tämä oli siis eräänlaista historiaa minun veneilyssä.

 

 

 

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 1 = 8