Naantali 3.7.-14

Aurinko helli meitä aamupalaa nauttiessamme ja Bulevardi soi ,,,,,,,,,
Tänään saimme ajella kevyessä tuulessa kohti Naantalia, jonne ei ollutkaan ankkurointi paikaltamme kuin puolen tinnin rykäys.
 Satama oli lähes tyhjä. Airistolla juttukaverin kertomukset näkyivät täällä tosi selkeästi. Pitäis olla paras sesonki ja koko vierasvenelaituri tyhjä !!!!!!!!!! Tuuli, sade, koleus ; ei hyvä yhdistelmä kesäisille palveluille.

Toisaalta, minä jos kuka sen tiedän. Olen toiminut kasäravintolassa hovimestarina nyt viimeiset 14-vuotta. Sitä joutuu miettimään onko työvuorossa kaksi vai kymmenen tarjoilijaa. Taiteile nyt siinä sitten kustannustehokkaasti !!!!!

 Kuten taustalla näkyy, muutama isompi vene, joista osa varannut koko kesäksi paikan. Wi hyvä.

No, toisaalat eipä ollut rysistä missään.

Iltapäivällä mentii kyläilemään Laitisille. Madamen nuoruuden ystäviä. Talon emännän kaaliloota, maailman parasta, oikeesti, aikuisten oikeesti, söin varmaan neljä lautasellista eikä hävettänyt yhtään.

Aikamme sulateltua, käpösteltiin kylällä vähän, käytiin jossain rantaravintelissa joka ei ole ihan tuossa satamassa.

 Siinä varmaankin suunta juurikin sinne ravitsemisliikkeeseen, Mäkeä ylös ja toista alas, se oli sit siinä vasemmalla puolen, upee vanha talo. Ravintolaa piti nuorehko pariskunta, oisko mies ollut ranskalainen, tai jotain, ei kuitenkaan pohjoismaalainen. Toivottavasti rahat riittää pyörittää ”pisnestä” koska paikka kertakaikkiaan upea.

Illalla Eni kävi veneessä ihmettelemässä, miten pieni se on. ??? Kaikki on suhteellista …..

Tuosta kuvakulmasta tulee muistiini ensimmäinen visiittini Naantalissa joka tapahtui 1980. Olimme vuokranneet isohkon purjeveneen, oisko ollut 32 jalkaisen, jolla ”päräytettiin” suoraan tuohon kasinon eteen. Siihen aikaan se oli iso vene ja kansa katteli, ehkäpä kateellisenakin, niin ainakin muistelen, kun kaksi alta 30-kymppistä pariskuntaa noin hienolla vehkeellä liikkeellä. Tuolloin ei vielä tuo venevuokraus ollut oikein Suomalaisten tiedossa, tai että pystyi Suomessakin vuokraamaan. Minullekkin erään vuorineuvoksen vanhin poika, Pekka, rauha hänen sielulleen, neuvoi tämän kun ihmettelin että mistäs sais veneen. Piti olla joku suosittelija, mikäs sen parempi kuin tää Pekka.

  Illalla alkoi ripsimään ja yöllä jossain vaiheessa satoi rankastikkin, tai mulle kerrottiin, Mä näet nukuin, mitä sitä sillon sateita kuuntelemaan ,,,,,,,,,

Seuraavaan päivään ..

 
Rekisteritunnustarrat veneeseen helposti ja näppärästi
Näillä rekisteritunnustarroilla täytät lain vaatimukset helposti. Liimaa vain veneesi kylkeen juuri sinua varten valmistetut rekisteritunnukset.