4.7.-14 perjantai

Kaupassa käynnin jälkeen aurinkoisessa säässä klo 13:15 irtauduimme Naantalin satamasta. Kevyen tuulen saatelemana sisäväylää ajaen ohitimme Turun Linnan.

Linna  rakennettii 1200-luvun lopussa Aurajoen suulle . Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.(lainaus wikistä)

Turun jälkeen käännyimme itään, kapealle väylälle, jonka eteläpuolelle jää Kuusiston saari. Saaren koillis kärjessä on saaren nimeä kantava linna, jonka olemassa olosta me kumpikaan ei tiedetty mitään. Keli oli hieno.

Kuusiston piispanlinna (ruots. Kustö biskopsborg) oli Suomen katolisten piispojen linna Piikkiönlahden rannalla Kuusistossa, nykyisen Kaarinan kaupungin alueella. 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa perustettu linna oli käytössä uskonpuhdistukseen asti. Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.

Linnan historiaa (wikipedia)

Piispoilla oli Kuusistossa jonkinlainen tukikohta viimeistään 1200-luvun lopulta alkaen, sillä piispa Maunu I päiväsi yhden säilyneen kirjeensä Kuusistossa vuonna 1295. Ei kuitenkaan ole tiedossa, sijaitsiko tuolloinen tukikohta myöhemmän linnan paikalla.

Paavali Juusten kertoo 1570-luvulla kirjoitetussa piispainkronikassaan, että Kuusiston linnan rakentaminen ajoittui Maunu I:n seuraajan Ragvald II:n kaudelle (1308–1321). Ragvald II:n aikana linnoitus saattoi olla pääasiassa puinen, mutta kivilinnan rakentaminen aloitettiin joka tapauksessa hänen tai hänen seuraajiensa Pentin ja Hemmingin aikana. 1300-luvun lopulla linna oli jo saavuttanut lähes lopullisen pinta-alansa, mutta rakennukset ja varustukset olivat vielä vaatimattomia ja matalia.

1400-luvulla piispa Maunu Tavast varusti linnaa tukikohdaksi kauppaa ja puolustusta varten. Sitä alettiin kutsua linnaksi, ei enää kartanoksi.

Kuusiston viimeinen piispa oli Arvid Kurki. Hän pakeni tanskalaisia Ruotsiin vuonna 1522, mutta hukkui pakomatkalla.

Aikamme ihmeteltyämme, jatkoimme kiertäen melkeinpä koko saaren ja sit etelään kohden Paraistenporttia. Se ohitettiin ja noin 3.5 mailia etelään, Söderlandet-saaren rantaan sit yövyttiin. Oli yksi venekunta meidän lisäksi. Aluksi meidän piti mennä Höglandettiin, nro 629,  viereiseen saaren, mutta se ainut kunnollinen ankkurointipaikka oli täysi, siksi saaren vaihto.

Höglandetissa ollut asutusta ties kuinka kauan, vanhat talon perustukset, 5 x 6 m sekä maakellari. Pohjoiskärjen tuntumassa torpan paikka, jossa asuttu 1889-1922. Kummeli, joka on koilliskärjessä, on vuodelta 1867. On saarella ollut sodan aikana sotilaallinen merkitys, siellä on ilmavalvontatorni. Siispä, jäimme historian havinasta paitsi, kun ankkuroiduimme naapurisaareen.

Keli oli iltaa kohden vähän ”hussakkainen” mutta ei sentään satanut.

 

 

 

 

Seuraavaan päivään

 

 

 

 

 

 

 

Ansaitset loman - Booking.com

AliExpress.com – Sales and Bestsellers