5.7.-14 lauantai

Aamu valkeni usvaisena, jota eilinen ilta jo oli uumoillut mutta melko tyynenä. Sää onneksemme kirkastui kymmeneen mennessä, joten ankkuri ylös ja eteen päin, tarkemmin ottaen melkeinpä suoraan etelään.

Puolentoista tunnin kurvailun jälkeen päädyimme Orglosön’een, n 5 merimailia etelä-kaakkoon  Taalintehtaalta, Ängesönen länsipuolella, missä 2,4 metrin väylä menee melkein vierestä.

Hyvä kuva keulakaiteista, jotka Esa modifioi eli kiinnityslaput irti ja uudelleen hitsaus vinoon. Oli kenkku hitsata kun putken vahvuus vain 1 mm. Nuo tikkaiden kiinitykset keksin Veneilijän verkkokaupasta. Toimiva ratkaisu, eihän tämmöset vanhukset muuten pääse veneeseen, eikä aina edes pois ………..

Hussakka tuli taas ja illaksi tyyntyi täysin ja sit alkoi tapahtumaan ………

Ai että noi hyppivät kalat kiusas vanhaa kalastajaa. Yritin vaikka minkälaista viehettä, ni mikään ei kelvannu, Lähinnä mä funtsin, että josko siel seassa ois ollu vaik taimenia/lohia, ja vaik ois ollutkii, ni ei ne meikäläisen ”keinoruuista” välittäneet kun elävääkin oli tarjolla.

Redille tuli isohko vanha hinaaja joka oli muutettu huvikäyttöön. Eipä nuo meitä häirinneet josko mekään niitä.

Lähi tienoo on ollut iät ja asuttua, melkein joka saaresta löytyy joitain merkkejä vanhoista asutuksista.

Jos olisimme tutkineet ennakkoon vähän tarkemmin, olisimme ehkäpä tajunneet käydä matkan varrella vaikkapa Jungfruholm’issa. N 60,0038 , E 22,3796. Täällä sijaitsee Saaristomeren suurin hiidenkirnu, 9 metriä leveä ja 5 metriä syvä sekä kolme toisiaan seuraavaa hiidenkirnua pituudeltaan 11,6 metriä.

Vain kiven heiton päässä, N 60,0020 , E 22,3926 , on Purunpää, Krögarholet. Paikalla ollut muinoin satama, Krögarudden. Kaiverruksia 1600-luvulta, Axel Oxenstierna 1642 perustama krouvi joka suljettiin 1711 ja venäläiset polttivat sen 1714 varmaankin suutuspäisään kun ei ollut auki.

1800-luvun alussa Gustav ja Eric Hansson Kaxskälan Södergårdista  pitivät paikalla useamman vuoden uudelleen krouvia.

Näitten mahtavien historiallisten paikkojen kohdalta etelään menevältä väylältä kääntyy 2,4 metrin väylä itään, jota pitkin mekin lähdettiin kiemurtelemaan. Vähän matkan päässä oli vielä yksi vanha krouvin paikka, Kalholmen, N 60,0020 , E 22,4290. Mårten Thessleff piti sitä 1730-luvulta aina vuoteen 1754. Hän omisti myö Söderlångvikin rusthollin. Paikalta löytyy myös Kuningas Adolf Fredrikin kuninkaan kierroksen kalliokaiverrus , 17.6.1752.

Ja kaikesta tästä me emme tienneet mitään etkä toden näköisesti tiennyt Sinäkään. Tasoissa oltiin.

Väylä kulkee upeissa maisemissa, kiemurrellen kapaikoissa joissa oikeesti saa olla varovainen.

Käväistiin Taalintehtaan rannoilla, mutta emme nouseet maihin kun ruokaa ja polttoainettakin oli tarpeeksi.

Väylä jatkui yhtä hienona ylempänä mainittuun ankkuroitipaikkaamme asti.

Saapi nähä minkälaisia menneisyyden ihmeitä me vielä ohitetaankaan tällä legillä.

Seuraavaan kertaan.

 

Tulospohjainen mainonta lisää myyntiä, TradeTracker tuo tuloksia

Rekisteritunnustarrat veneeseen helposti ja näppärästi
Näillä rekisteritunnustarroilla täytät lain vaatimukset helposti. Liimaa vain veneesi kylkeen juuri sinua varten valmistetut rekisteritunnukset.