Ahvenanmaan saariston pohjoiskärkeen

Posted on

Löydettiin upea rantautumispaikka, Rankoskär.

Ennen kuin tultiin tähän paikkaan, käytiin kokeilemassa useampaakin saaren rantaa, vaan ei päästu maihin. Tämä on sen sijaan vimosen päälle.

 

Piti ottaa päivällä vallutseva tuulen suunta, joka nyt on pohjoinen. Tuo niemen kärki suojasi tällä kertaa hyvin meidät ja lisäksi nuo luodot blokkas mainingin myös, jota ensin pikkasen pelkäsin.

Ja tosiaankin, tämä on melekinpä pohjoisin paikka, mihin voitiin ankkuroitua.

Ja tarkoitan nyt ”emosaarta” ja sen välittömässä läheisyydessä olevia saaria.

 

 

Jos pikkasen palataan taaksepäin, niin aamulla satoi vettä, pitkästä aikaa, vai oliko peräti tämän reissun ekat sateet?

Lämpötila ensimmäistä kertaa lähellä kahtakymmentä. Ois luullut, että virkisti!!! Eipä käynyt niin. Heti kun hellitti, tuli painostava kostea lämpö.

Matkalla tänne, kun hissukseen köröteltiin, nähtiin harvinaisen hyvin säilynyt, tai entisöity?, kummeli.

Näitä soisi näkevän enemmänkin, sopivat niin hyvin saaristoon.

Kun keli pikkaisen ”hellitti”, eli viileni, käytiin saaren toisella puolella.

 

Hienot jäkälät saarella, ja sen ovat huomanneet myös peurat, ainakin jälkiä on paljon, vaikka emme täällä ole, vielä, nähneetkään.

Naapurisaaressa nähtiin useampakin, kun etsittiin rantautumispaikkaa.

Takaisin kun tultiin, Madam meni mereen.

Syvää vähän yli pari metriä uintipaikalla, joten ei ihan ylettänyt jalat pohjaan. Minä passasin tän kierroksen.

 

 

 

Vähän huonosti erottuu, mutta herra (tai rouva) meriharakka oli kalastelemassa aivan veneemme vieressä.

Kuva ikkunan läpi otettuna. Heti kun menin takaosaan, missä pressun liepeet oli ylhäällä, tämä veijari pyyhälsi pois.

 

Hetken päästä tuosta episodista, nähtiin kun käärme ui ehkäpä 50 metrin päästä meistä. Eipä erottanut kameran näytöltä, joten enpä tiedä, onnistuinko ikuistamaan.

Jos pilvet kaikkoavat illalla, mennään auringon laskua ihailemaan toiselle puolelle saarta.

Joten, pysy kanavalla.


Pois hulinoista

Posted on

Paikallinen Varboden oli vähän hujan hajan. Käytiin eilen illalla jo ”vakoilemassa” ja parannusta ei ollut yön/aamun aikana tapahtunut. Lisäksi palautuspullo/tölkki automaatti oli rikki ja ohjasivat läheiseen K-kauppaan. Aika erikoista, kilpailijalle piti mennä. Saattaapi olla, että ei ollut henkilöä irroittaa vastaan ottamaan pulloja. Vilaukselta näin takahuoneeseen ja se oli täynnä purkamattomia häkkejä tavaraa, joka me huomattiin paikoin tyhjistä hyllyistä. Varsinkin juomahyllyt, oisko ollut neljättä osaa myytävänä normi valikoimista.

Saatiin kuitenkin jonkin moiset hankinnat tehtyä ja päästiin takaisin merelle.

 

Vastaan tulijoita oli niin että riitti. Mihinköhän noi kaikki mahtuu, kun osa laitureista varattu niille Pokemoneille, vai olikohan se Poker Run.

Sellainen kiulu tuli vastaan, mutta en kerennyt kameraa kaivaa, kun oli jo ohi.

Keli oli kohillaan, kuten kuvasta näkyy.

Eteläkärjestä käännyttiin länteen ja pienen tovin jälkeen pohjoiseen. Tavoitteena Örsundetin kapeikko ja sen ylittävä silta, jonka vieressä on nro 1270 satama. Siellä on seutukunnan halvin nafta, 1.459 €/lt. Pahimmillaan ollaan maksettu 1.88/lt. Septikin saatiin tyhjennetty ja olis saatu vettäkin, mutta sen olin jo tehnyt Marianhaminassa. Paikka on Eckerön ja Hammarlandin välissä, eli yhdistää ne.

On jopa muutama vieraspaikka, mutta sosiaaliset tilat eivät houkutele. Kävin veskissä, joka ois kaivannut ”pientä” pintapuhdistusta.

 

 

Paikalline asuntovaunualue, joka vaikutti oikein upealta, omalla hiekkarannalla, näin kauempaa katsottuna.

 

Mökkejä täällä on aika tiheään.

 

Toinen toistaan hienompia. Ei mitään pers aukisten aluetta.

 

 

Siitä muutama maili vielä pohjoiseen ja koilliseen johtavaa väylää hetken.

Koska ilma on enempi kuin kostean lämmin, parkkeerasimme pieneen saareen, Östra Algrundetiin, heti väylän itäpuolella. Hyvä paikka rantautua.

 

Yllätys oli melkoinen, kun minä kerkesin mereen ennen Madamea. Olin ihan hikimärkä. Levätön, viileä merivesi virkistää, ainakin hetkeksi.

Ranta oli loppupeleissä todella hyvä. Suorastaan portaat luonto tehnyt veneilijöille.

 

Tuota keltaista jäkälä/sammalkasvustoa oli aikas reilusti.