Lähteelään yksin

Posted on

Lauantaina iltapäivällä läksin Lähteelään, kun oli käynyt selville, että tuttuni Tero on osallisena kyseisen sataman isännyydessä.

Ulkokautta kevyttä matkavauhtia melkeinpä tyvenessä kelissä.

Kyllä kulkee hyvin.

 

Perille päästyäni, oli nuori herrasmies vastaanottamassa Sarzaa.

Positiivistä toimintaa näillä leveysasteilla.

Veineitä oli tuolloin kymmen kunta, mutta myöhemmin tuli koko joukko lisää.

 

Olin kiinnittyneenä vasemman puoleisessa laiturissa, joten ei ihan mahtunut kuvaan.

 

 

Koska keli oli mitä mainioin, kaivoin Mavicin esille ja ilmoille.

 

 

Hyvin näkyy matalikot ilmasta käsin.

Uusien isäntien mukaan tulo parantaa palveluita oleellisesti.

Nyt kioski on aina auki. Samoin saunat, sekä sähkö- että puusaunat, lämpävat aina, jos kysyntää on.

Ja kuten mainitsin, jos henkilökunnalla on aikaa, ovat vastaanottamassa veneitä laiturilla.

Paikkahan on mitä mainioin. Luonnon keskellä, ilman asfalliviidakkoa.

onhan meillä tietty saaria lähistöllä vaikka millä mitalla, mutta ilman palveluita.

Ainut mitä täältä puuttuu, on yleinen, ilman lisämaksua oleva suihku. Tai ainakaan en havainnut sellaisen olemassa oloa.

Grillikatoksia on useita, tiskipaikkakin löytyy aivan laitureiden välittömässä läheisyydessä.

Kyllä täällä kelpaa veneilijän olla.

Tänne pitää tulla uudemman kerran.

 

Sain tuolla ollessani näperrettyä cabiinin lattiankin valmiiksi.

Nyt ei luista jalka enää. Se matto nimittäin luisti välillä liukkaan vanerin päällä.

Tero kävi ihailemassa materiaalivalintaani. Olivat kaverinsa, Jukan kanssa miettineet vastaavaa omaan veneeseensä. Nyt oli ehkäpä helpompi tehdä ratkaisu?

Sitä en tiedä, kumpaan suuntaan….

 

Palataan, kun ilmaantuu asiaa.

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+

Kotiin

Posted on

Paluumatka aamupalan jälkeen katkesi taas neljän mailin jälkeen summerin huutoon, lämmöt nousi.

Ankkuri alas ja tutkimaan, mistäs moinen. Vettä ei ollut pilssissä, joten syy oli jossain muualla.

Lisäilin glygooli-vesiseosta, jota meni lopulta kolmisen litraa ???. Järkeilin syyksi koneremontin. Lauhdutin oli ihan kylmä, vaikka sen olisi kuulunut olla kuuma. Eli remontin yhteydessä tyjennettiin kaikki paikat vedestä, joten nyt vasta alkoi temppuilemaan kunnolla. Ilmeisesti jonkin asteinen ilmalukko oli estänyt aikaisemmin veden keirron, jolloin sitä olisi pitänyt jo lisätä aikoja sitten.

Lisäksi. pilssiin, siis keskiosaan venettä, oli tullut glygoolivettä, jonka huomasin myöhemmin. Sitä kun aloin tutkimaan, selvisi syylinenkin. Tuon defrosterin, eli lämppärin tuloletkun liitin vuoti glygoolit pihalle, mutta miksi.

Olin telakalla vaihtanut o-renkaan hanaan, joka sulkee tuon järjestelmän, seurauksella, että olin asentanut sen väärinpäin toimivaksi. Nyt kun luulin sen olevan auki, se olikin kiinni, joten kone työnsi paineella vettä lämppäriin, mutta se ei päässyt sieltä kiertoon takaisin. Siispä liitos alkoi falskata, ettei kokko keksintö olisi ”räjähtänyt”.

Hyvä että selvisi.

Pelkäsin jo, että olimme tehneet jonkin perustavaa laatua olevan mogan kansiremontin yhteydessä.

Pilssin kuivatus ja uusille laineille.

 

 

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+