rent a car

Posted on

With a help of the owner of our hotel, we could rent a car.

And because this city wasn’t too big, our car came from the airport, meaning, we could drive it back to airport in our last day

instead of a bus.

I took pictures all over the car and we needed them later..

 

The car was Hundai Sonata and the first one I’ve driven witch goes with gas,

 

And the other exception, it was an automatic, a little new way to to drive.

This was little difficult for me, every time I slowed a little bit, I tried to change to a smaller gear ?? but there were no  clutch pedal , so I pressed the brake down.

Neither me nor the passengers  did like it ……..

We ware lucky the car had a navigator, other vice it would be quite difficult to understand those writings they had.

All the addresses were marked with phone numbers in navigator. So, it was very easy to find a place to go. Just look the map,

All the companies had the phone number in the map. Now we knew why the map was full of numbers ,,,,,,,,,,,,

So the first target was  Seongsan Ilchulbongins crater.

 

There were the top of ”mountain” we should climb.

Well, it was really a hot day, over 30 C , and little over 200 meters to go.

We ware lucky there were every now and then some places to rest ourselves and sometimes even in the shadow.

 

This was  one of the hardiest climb I’ve had in my life.

 

 

 

 

But it was forth of it

I didn’t count the steps I took, but some I did ??

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Winner takes it all , ,,,,

And the view was ,,,,,,,,,

 

Locals,,, they were thirsty also ….


 

 

 

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+

Autoilua Jejulla vol 2

Posted on

Helpotti kummasti liikkumista, kun oli ”oma”auto.

 

Tultiin tänne uimarannelle oikeen heti aamusta.

 

Ja kivat mainingit kuohahteli rantahietikkoon.

 

 

 

 

On siinä kädet viuhtonu kun eteen päin yrittää mennä,

kuvittelinko nuita ulokkeita potkureiksi vai mitähän on mielessä pyöriny ???

 

 

Aivan tuon uimarannan tuntumassa oli nukkenäyttely.

-me Jurin kanssa vähän epäröitiin, etä viittiikö sitä nyt nukkeja lähtee ihmittelemään, mutta onneks mentiin.

 

 

 

 

 

Kyllä sai ihmetellä nallekokoelmaa ja ennen kaikkea sitä mielikuvitusta, mitä oli käytetty kun tuota on suunniteltu sekä toteutettu.

 

 

 

Ja nää pari viimeistä, ne oli huiput.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kyllä päiviteltiin pitkään viel autossakin, kun seuraavaan kohteeseen mentiin.

Kohteemmeoli lasipuisto, kaikki oli puhallettu, muotoiltu lasista.

Aivan häikäisevää tämäkin.

 

 

 

Jotenkin tuli mieleen Yellow submarine ja beatles ????

Oltiin molempii nähty, äskettäin …

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällaisissa paikoissa sitä saa aikansa kulumaan…..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta niin piti matkan jatkua.

Kun kävelee ja katselee, saattaa unohtaa tankkaamisen, joten ei kun ettimään ..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sellainen löytyi keskeltä ei mitään.

 

 

 

 

Ja niin löytyi ”maailman isoin hampurilainen”, niin sitä mainostettiin, ja olihan se aika iso.

 

 

 

 

 

Ja päästiin sauhuillekin, tuolla kun ei saa joka paikassa polttaa,

eikä varsinkaan heittää tumppeja mihinkään.

On niin maan pirun siistiä joka paikassa,

Siitä kun hetken ajettiin, päästiin vaihteeks meren äärelle.

Doi hareubang -kiviukko.

 

Saarella vallitsee muuta Koreaa lämpimämpi subtrooppinen ilmasto, ja sen eristyneisyyden vuoksi sinne on kehittynyt omaperäinen kulttuuri, jonka piirteitä ovat muun muassa dol hareubang -kivipatsaat ja matriarkaalinen perherakenne.

 

 

Naisten asema Jejulla on vahvempi kuin muualla Koreassa osittain Haenyeo-perinteen ansiosta. Haenyeot ovat naispuolisia sukeltajia, jotka keräävät meren pohjasta simpukoita ja äyriäisiä. Naiset sukeltavat pidättäen hengitystään 2–3 minuuttia varusteinaan vain lyijyliivi ja uimalasit. Perinteisesti sukeltaminen aloitetaan noin kymmenvuotiaana. Sukeltavat naiset ovat olleet aktiivisia myös yhteiskunnallisesti, toimineet vastarintaliikkeessä japanilaismiehityksen aikana ja nyttemmin ympäristöliikkeessä, sekä perustaneet osuustoiminnallisia ravintoloita.

 

 

 

 

 

 

Tää oli joku pikku kalastajakylä, johon satuttiin, ja satuttiinkin keskelle paikallisen saippuasarjan kuvauksia.

Siinä sitä turistit, me, töllisteltiin aikamme.

 

 

 

Hyvin olivat aallonmurtajan tehneet, ei ihan pieni myrakkä tätä siirrä !!!

 

 

 

Piti sit viel mennä lähikuppilaan pienelle iltapalalle.

 

 

 


 

 

 

 

 

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+