Lentäen Nha Trang’iin

Posted on

Aamupalan jälkeen maksettiin lasku,  retkestä My Son’iin ja taksi saapui sovittuun aikaan noutamaan meitä.

Lentokentälle rapiat 20 km ja kustantaa täällä melkein 12.- €. ”kallista”on.

Voucherit toimi ja liput saatiin, joten ahtauduimme melkeinpä loppuun myyntyyn koneeseen. Vanhahko Airbus, ja Vietnam Airlines.

 

Da Nangin kentällä oli pikkasen hussakkaa, joten ei vuoret oikein ikkunan läpi kuvattuna näy.

 

Aika yllätävää, että täällä keski-vietnamissa lentokentällä on meidän Fazerin suklaata myynnissä.

Nyt on pojat tehneet hyvää työtä.

 

Lähestyessämme Can Rahn’ia, joka toimii Nha Trangin kenttänä, sain näkyviini aikas monta rannikkovartioston paattia.

Näillä kun on tapana ”kähistä” japanilaisten kanssa kalavesistä.

Taximatka kaupunkiin ja hotellillemme melkeinpä samat 20 km, jossa ylitettiin pieniä vuoria ja tie kulki jonkin matkaa rinteeseen tehtynä.

Kaupungin liepeillä kulkee köysirata, aika pitkän matkaa meren yli saareen, jossa näkyy olevan huvipuisto sun muuta ajanvietettä.

Ilmeisesti risteilylaivatkin kääntyilevät täällä, ainakin yksi osui näköpiiriin.

 

Niemenkärjessä oli joku hieno Resortti, jonne taksimme jätti ilmeisestikin Japanilaisen pariskunna. Sieltä ei päästy ku pari kilometriä, kun kuski pysäytti auton, soitti jonnekin ja sitten selvis meillekin syy. Vedet kadonneet harakoille tai hiirille.

Onneksi oli pullovettä mukana autossa, joten aukomaan puolen litran pulloja ja kymmenkunta niitä kuski lonasi järjestelmään. Outo oli juttu, koska auto vaikutti aika uudelta.

Hotellimme on pienellä poikkikadulla, joka ei ihan viehkein ole, mutta eipä tän hotellin hinnoittelukaan päätä huimaa.

Pieniä ravintoloita kadunpätkä täys. Yhdessä niistä välipalaa otettiin,,,, no joo ,,,

Tutustuttiin rantaankin, johon ei matkaa kuin parisataa metriä.

Vähän kiireellä olivat veneensä parkkeeranneet eikä köysikään ollut puun ympäri. Huolimatonta touhua ; – )

Sen verran kurkkasin, että pohjan muoto hyvin lähellä meidän Sarzan runkomuotoja. Siispä merikelpoinen.

Pienen huilin jälkeen yksi pahimmista ravintolakokemuksista evör.

Ilmeisestikin omistaja, joka rääkyi parille nuorelle tytölle, jotka enempi aikaa suki tukkaansa tai kohenteli housujaan tai paitaansa. Rääkymisellä varmaankin yritti ohjeistaa?? Tyttöjen kielitaito nolla. Kun kysyttiin jotain, tuli omista paikalle.

Ruuat tuli sitten niin tipoittain kuin vain voi. Madam saalatille tilasi valkosipulipatonkia ja ehti melkeimpä syödä salaattinsa ennen kuin patonki tuli. Minun possuannokseeni kuuluvaa riisiä ei kuulunut ennen kuin pyysin sitä.

Vettä toivat kaksi pulloa vaikka tilattiin yksi.

Eivät kyllä laskuttaneet siitä toisesta, kun ei oltu avattu, ainut positiivinen juttu. Vahinko kun en löytänyt moista ruokalaa Tripadviserista, olisin pari valittua sanaa sinne laittanut.

Madam osti jotain kasvonaamioita, olivat melkein ilmaisia, hyvä etteivät maksaneet kun vietiin pois. (oikeesti, kymmesosa hintaan).

Siinäpä sitä vuodatusta tällä kertaa.

PS

täällä wifi on kohtuullisen nopea, eikä pätki ollenkaan.

 

 

 

 

 

 

 

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+

Huilipäivä

Posted on

Tälle päivälle ei oltu sovittu mitään ihmeellistä, joten tuli huilipäivä.

Netin ihmeellisessä maailmassa hotelleita tutkailtiin. Piti varata Nha Trangiin kämppä, maanantaina jo sinne pyyhälletään.

Ja sellainen löytyi, valinnanvaraa kun on enempi ku viitsii kahlata läpi.

Kolmenkympin pintaa per yö ja kaksi yötä ollaan. Ei paha.

 

Vlillä parsilla lämmittelemässä, niin samalla huomasin, kuinka meidän hotellin päätyseinä saa uutta väriä lisää.

 

Maalari oli näin lauantainakin töissä, kuten näkyy olevan kaikki muutkin, kuten oli Huessakin.

 

Löydettiin kiva pieni ruokapaikka, vajaan kilometrin päässä hotelliltamme.

 

Ruoka edullista, hyvä palvelu ja erityisen siisti.

Omistaja todella miellyttävä.

Annoin täydet ***** tripadviseriin.

 

Sieltä palattuamme, huomattiin, että taas oli bileet allas-alueellamme.

Häät näyttäis olevan tulossa.

Hotellilla on tapana laittaa kirje siivoojan mukana illalla tulevista tilaisuuksista, joten saatiin jo toinen ruskea kirjekuori.

Ei jääty odottelemaan häävieraita, vaan tilettiin taxi ja suhattiin vanhaan kaupunkiin.

 

Näin illalla valaistus on kohillaan melekinpä kaikkialla.

 

 

 

 

Täälläkin on häät jossain, kun hääpari oli veneilemään lähtenyt.

Meitäkin kyseltiin kyytiin, tosin eri veneeseen.

 

 

 

 

Madam meinas, että mekin hommaamme tommosia paperivaloja veneeseen ensikesäksi. Mitähän mahtain kotisuomessa viranomaiset merellä tuumata moisesta ”joulukuusi”koristelusta???

 

Syötiin täällä joenvarsiravintolassa ja se oli virhe.

Huonointa mitä koko reissulla saatu.

Täysin mautonta, katkikset normikokoisia, herkkusienet purkista.

Ja kaiken lisäksi 30-40 % kallimpaa kuin ”kotikadullamme”

Sen sijaan vähän ylempänä kaupungilla, kakkupalat, joita ei saa ”kotikadulla”, olivat jälleen hyviä.

Thom tarkoittaa, todennäköisesti, ananasta.

Tekivät myöskin pizzaa.

Ja oikeessa tuliuunissa.

Näytti ainakin hyvältä.

 

Siinäpä tärkeimmät tapahtumat tälle päivälle.

 

Näitä räätäleitä riittä tuolla vanhassa kaupungissa.

Tämä oli ihan jokivarressa, todella siistissä kunnossa olevassa talossa.

 

 

FacebookPinterestTwitterBloggerGoogle+